D-vitamiinia tarvitaan luun rakennusaineiden, kalkin ja fosfaatin imeytymiseen. Sillä on suotuisa vaikutus kehon puolustusjärjestelmään ja se ylläpitää vastustuskykyä sekä edistää lihaskuntoa ja tasapainoa.
Tutkimusten mukaan keskiverto suomalainen saa kaikkia muita vitamiineja tarpeeksi paitsi D-vitamiinia. Puute on pahimmillaan pimeänä vuodenaikana, sillä pääosa D-vitamiinista muodostuu iholla auringon ultraviolettisätelyin vaikutuksesta ja loput saadaan ravinnosta. Parhaiten D-vitamiinia on kalassa, maitotuotteissa ja margariinissa.
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota joskus kutsutaan hormoniksikin. D-vitamiinia saa sekä ravinnosta että elimistön valmistamana.
Riisitauti on D-vitamiinin puutostauti lapsilla ja osteomalasia eli luunpehmennystauti aikuisilla. Riisitaudin vuoksi kallon luut pehmenevät, sääret taipuvat länkisääriksi, selkäranka vääristyy ja nivelet kasvavat luonnottoman suuriksi. Onneksi riisitauti on nykyään harvinainen. Vanhukset kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta varsinkin jouduttuaan laitokseen. Tällöin ulkona oloa ei juurikaan tule ja auringonvalon saanti jää siten vähäiseksi. Tuloksena ovat heikentyneet luut ja nivelsärky.
Auringonvalo on tarpeellista terveydellemme, sillä vain sen avulla ihonalainen kolesteroli muuttuu D-vitamiiniksi. Tämän vuoksi ei kuitenkaan ole tarpeen paahtaa itseään tuntikausia auringossa, sillä viitisentoista minuuttia päivässä on jo melko riittävä määrä. Onkin todettu, että ihon jatkuva rusketus saattaa jopa estää D-vitamiinin muodostuksen.
D-vitamiinin tärkein tehtävä elimistössä on varmistaa, että kalsium imeytyy kunnolla vahvistamaan luustoa ja hampaita. Kaikki elimistön kemialliset prosessit riippuvat monista tekijöistä ja nimenomaan näiden läsnäolosta oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa. Näin on myös D-vitamiinin laita. Jotta se olisi juuri siinä oikeassa muodossa jota vaaditaan kalsiumin imeytymiseksi, sen on läpikäytävä muutama tulikoe. Ensinnäkin ihossa valmistunut D-vitamiini kulkeutuu maksaan, jossa toivottavasti on tarpeeksi tietynlaista entsyymiä, joka muuttaa D-vitamiinin vahvempaan muotoon. Jos tämä on onnistunut, munuaiset tuottavat omaa entsyymiään, joka tekee tästä uudesta vahvemmasta D-vitamiinista vielä noin kymmenen kertaa voimakkaamman, ja tämä on sitten valmis toimimaan luustomme puolesta.
Usein on huomattu, että osteoporoosista kärsivillä tämä muutos ei ole päässyt ensimmäistä tulikoetta eli maksaa pidemmälle, ja heidän elimistössään on runsaasti ensimmäisen asteen D-vitamiinia, joka ei pysty edistämään kalsiumin imeytymistä. Tämä on eritääin hyvä esimerkki siitä, että monipuolinen ravinto on elintärkeää terveydelle. Monipuolisesta ravinnosta elimistöllä on toiveita saada ainakin suurin osa tarvitsemiaan rakennusaineita.
D-vitamiinilla on myös todettu olevan joitakin syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia, sillä paksusuolensyöpää ja rintasyöpää on todettu suhteellisesti enemmän juuri alueilla, joilla saadaan vähiten auringonvaloa. Nykyään maitoon lisätään usein synteettistä D-vitamiinia. Se puolestaan aiheuttaa magnesiumin katoa elimistöstä, jos maitoa käyttää runsaasti.
D-vitamiinin puutoksen oireisiin kuuluvat luiden ja hampaiden pehmeneminen, väsymys sekä joskus myös reumaattiset kivut. Parhaat D-vitamiinin lähteet ovat kalanmaksaöljy, lohi, silli, sardiini, voi ja munankeltuainen. Sitä on pieniä määriä myös vihreälehtisissä vihanneksissa. A-, C- ja E-vitamiinit suojaavat D-vitamiinia.
D-VITAMIINITASON MITTAUS
Tietääksesi oletko saanut tarpeeksi D-vitamiinia olisi veren D-vitamiinipitoisuustaso hyvä selvittää.
Mittaus on yksinkertaisin tehdä Antioksidanttiklinikoilla, joita on Helsingissä, Tampereella, Kristiinankaupungissa ja Oulussa. Katso tarkemmat tiedot http://www.antioxidant.fi/
Helsingissä Antioksidanttiklinikalle voi mennä arkisin ma-pe klo 8-14 ilman ajanvarausta mittauttamaan seerumin D-vitamiinipitoisuuden (D3 vit.-25-OH, S-D3-25). Ilman lääkärinlähetettä mittaus maksaa 50 euroa (vuonna 2012).
Myös mm. Suomen Terveystalo -lääkärikeskuksissa tehdään D-vitamiinimittauksia, mutta sinne tarvitsee olla lääkärinlähete. Mittaus maksaa 67 e, josta Kela korvaa n. 12 euroa (tiedot vuodelta 2012). Mittaushinnan lisäksi tulee siis lääkärinkäyntimaksu, jos lähetettä ei ole muualta jo saatu.
Ennen mittausta tulee olla 12 tuntia ottamatta D-vitamiinia. Muuten saa syödä ja juoda normaalisti.
Kokemuksia D-vitamiinitason mittauksesta
Kävin mittauttamassa D-vitamiinitasoni Helsingin Antioksidanttiklinikalla. Laboratorioon pääsi heti. Mittaustulos lähetettiin kirjallisesti kotiin. Tuloksen saamiseen voi mennä pari viikkoa riippuen käyntipäivästä ja postin kulusta.
Oma tulokseni oli 90 nmol / l. Olen syönyt D-vitamiinia säännöllisesti vuodesta 2010 lähtien. Alussa söin 50 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Nyt tämän talven 2011 - 2012 olen syönyt 70 - 130 mikrogrammaa päivässä. Painoni on vähän yli 50 kilogrammaa.
Itse koin mittauksen hyödylliseksi, koska nyt tiedän, että voin aivan hyvin erityisesti talviaikaan ottaa joka päivä ihan reilun annoksen D-vitamiinia. Kesällä aion syödä ehkä kuutisenkymmentä mikrogrammaa päivässä.
Mittaustuloksenihan olisi mielellään saanut olla parempi. Antioksidanttiklinikalla sanottiin, että olisi hyvä saada arvoksi 100 nmol / l. Mittaustulospaperissa vaikutustasoksi oli laitettu 75 - 130. Muistan lukeneeni, että influenssan torjumiseen tason pitäisi olla 125 nmol / l. Syövän ehkäisyyn 120 nmol / l olisi hyvä.
Ensimmäisessä D-vitamiinitason mittauksessa 28.3.2012 sain tulokseksi siis 90 nmol/l eli ihan ok, mutta saisi olla kyllä korkeampikin mielellään. Jatkoin siis suurin piirtein samalla annostuksella ja kesällä otin sellaisen 60 µg/pv. Seuraava mittaus oli syksyllä 2013 ja tulos oli muistaakseni 78 nmol/l. Eli ei ollut noussut mihinkään. Tästä suivaantuneena :) päätin ottaa joka päivä ympäri vuoden 125 µg. Ja tulos on mikä?
Pari vuotta on siis menty Healthy-Origins-Vitamin-D3-5-000-IU 125 µg kapselit päivittäisessä käytössä eteenpäin. Ja tulos on 5.3.2015 mitattu
141 nmol/l!
1 mikrogramma D-vitamiinia nostaa keskimäärin veren D-vitamiinipitoisuutta 1 nmol / l verran.
Alussa D-vitamiinipitoisuutta on helpompi nostaa, jos lähtötaso on todella huono esim. 30 nmol/l. Veren seerumin D-vitamiinitason noustessa ei taso nouse enää paljon, vaikka D-vitamiinin käyttömäärää lisäisikin.
Mielellään kuulisin kommentteja, jos olette käyneet mittauttamassa D-vitamiinitasonne.
D-vitamiinin osto
D-vitamiinivalmistetta valitessa kannattaa olla tarkkana, jotta saisi mahdollisimman tehokkaan valmisteen.
Eläinperäinen D3 eli kolekalsiferoli on tehokkaampaa kuin kasviperäinen D2 eli ergokalsiferoli.
Olen aina pitänyt D-vitamiinituotetta öljykapseleissa parempana vaihtoehtona imeytyvyyden kannalta. Törmäsin kuitenkin hiljattain tutkimustulokseen, ettei olisi mitään väliä imeytyvyydessä ottaako tabletti vai kapselimuotoista D-vitamiinia.
Eri ihmisillä D-vitamiinin imeytyvyydessä on eroja. Yleensä D3-vitamiinit ovat peräisin lanoliinista. Suurimmalla osalla tämä D-vitamiinin muoto imeytyy hyvin, mutta ei kaikilla. D3-vitamiini voi olla peräisin myös kalanmaksaöljystä, jolloin imeytyvyys on yleensä vielä parempi.
Hyviä D-vitamiinivalmisteita
Life-Extension-Vitamins-D-and-K-with-Sea-Iodine-60-Capsules
Thorne-Research-Vitamin-D-K2-30-ml
Healthy-Origins-Vitamin-D3-5-000-IU-360-Softgels
Nutricology-Vitamin-D3-Complete-60-Fish-Gelatin-Capsules
Ravintolisien tilaaminen USAsta
Lisätietoja tilaamisesta ja ajankohtaista tietoa http://sullekans.blogspot.com/
D-vitamiinilla on elimistössämme lukuisia tehtäviä. Kalsiumin imeytymisen lisäksi sitä tarvitaan mm. immuniteetin ylläpitoon, hyvän mielialan tueksi ja verenpaineen säätelyyn.
Suomen leveysasteilla pitkä ja pimeä talvi rajoittaa D-vitamiinin muodostumista ihossa ja ravinto onkin yli puoli vuotta ainoa D-vitamiinin lähde, sikäli kun ei harrasta säännöllistä ulkomaanmatkailua pitkin talvea aurinkoparatiiseihin. Merkittävin D-vitamiinin ravintolähde on kala, jota nykyisin syödään aivan liian vähän, noin 40 g/vrk/asukas. Pronssikaudella kalaa on arvioitu syödyn jopa 1 kg/vrk/asukas.
Noin 100 g kalaa syömällä voi saada suunnilleen 7,5 µg D-vitamiinia.
Terveille aikuisille lääketieteen lisensiaati, filosofian tohtori Erkki Antila suosittelee lokakuusta huhtikuuhun D3-vitamiinilisää 50 µg eli 2000 ky/vrk. Kalansyönnin määrästä riippuen tälla annoksella saavutetaan seerumissa 80-100 nmol/l D3-25-OH:n pitoisuus, mitä pidetään riittävänä, vaikkakin korkeampiakin tasoja tavoitellaan yleisesti.
Joidenkin sairauksien poikkeuksellinen yleisyys Suomessa on yhdistetty D-vitamiinin puutokseen. Hormonin kaltainen D-vitamiini vaikuttaakin elimistössä todella laajasti. Kalsiumin imeytymisen lisäksi D-vitamiinia tarvitaan mm. immuniteetin ylläpitoon ja estämään autoimmuunisairauksia (reumatauteja, nuoruustyypin diabetesta, MS-tautia). D-vitamiinin puutteella on todennäköinen vaikutus talvimasennukseen ja kevätväsymykseen. D-vitamiinilla on osuutta verenpaineen säätelyyn vaikuttamalla verenpainetta kohottavaan angiotensiiniin hillitsevästi.
Muun muassa kroonisen kivun, fibromyalgian, depression, metabolisen oireyhtymän ja premenstruaalioireiden on todettu olevan yhteydessä elimistön matalaan D-vitamiinitasoon.
D-vitamiini säätelee myös satoja perintötekijöitä. On arveltu odottavan äidin matalan D-vitamiinitason ohjelmoivan jo sikiön perintötekijöitä väärin siten, että jopa vielä aikuisiässä altistutaan helpommin tietyille sairauksille.
D-vitamiinit eri vahvuisina kylmäpuristetussa oliiviöljyssä kannattaa ostaa alla olevista linkeistä:
Healthy-Origins-Vitamin-D3-5-000-IU-360-Softgels vahvuus 125 µg
D-vitamiiniksi kutsutaan rasvaliukoisia, steroidirakenteisia vitamiineja, joista tehokkaimpia ovat
kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Nämä ravintoaineet muistuttavat kolesterolia, koska ne ovat kolesterolin tavoin vahamaisia, rasvan kaltaisia yhdisteitä ja ne voivat varastoitua elimistöön.
D-vitamiinin tunnetuin ominaisuus on sen luita ja hampaita vahvistava vaikutus.
D-vitamiinin tehtävät
D-vitamiini säätelee kalsiumin ja fosforin imeytymistä: niiden määrää veressä ja imeytymistä luihin ja hampaisiin. Tämä nk. mineralisoituminen tekee hampaista ja luista vahvat. D-vitamiini on hyvä "tiimityöläinen", se vaikuttaa muihin tärkeisiin ravintoaineisiin, ehkäisee tulehduksia, pitää ihon terveenä ja lihakset vahvoina. Tälla tavoin hampaiden reikiintymisen, ientulehdusten ja luiden haurastumisen riski pienenee, ja luunmurtumat paranevat nopeammin.
D-vitamiini vaikuttaakin enemmän hormonin kuin vitamiinin tavoin. Se muodostuu toisaalla elimistössä ja siirtyy verenkierron kautta vaikuttamaan muualle elimistöön, erityisesti luustoon. D-vitamiini vaikuttaa myös lisäkilpirauhaseen, ja kun elimistö tarvitsee, se muodostaa D3-vitamiinia, jonka molekyylirakenne on samankaltainen kuin estrogeeni- ja kortisonihormoneilla.
Päivittäinen D-vitamiinin tarve
D-vitamiinia sanotaan "aurinkovitamiiniksi", koska auringon ultraviolettisäteily saa ihon muodostamaan sitä. Tummaihoisilla ihmisillä, pilvisillä tai saastuneilla alueilla asuvilla, pohjoisilla alueilla asuvilla ja vain vähän ulkoilevilla ihmisillä elimistön oma D-vitamiinituotanto ei välttämättä riitä tyydyttämään elimistön tarvetta.
D-vitamiinilla on suuri merkitys luun muodostumiselle ja hyvinvoinnille, joten sen riittävä saanti on erityisen tärkeää lapsille, nuorille ja vanhuksille.
Toisin kuin C-vitamiini, liiallinen D-vitamiini on haitallista ja voi aiheuttaa akuutteja tai kroonisia terveysongelmia, kuten kalsiumtasapainon häiriintymistä, mikä taas voi vahingoittaa luuston rakennetta. D-vitamiinin yliannostus on kuitenkin erittäin epätodennäköistä Suomessa.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan alle 2-vuotiaat tarvitsevat D-vitamiinilisää 10 µg vuorokaudessa. D-vitamiini on tärkeä luuston rakentaja ja lihasten kasvattaja.
D-vitamiinin lähteet
Koska D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, sitä esiintyy luonnollisesti vain eläinkunnan rasvoissa, mutta sen esiastetta, provitamiinia, esiintyy monissa kasvi- ja eläinperäisissä ravintoaineissa.
D-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat mm. rasvainen kala, munankeltuainen, voi, maksa ja kalaöljy.
A-, D-, K- ja E-vitamiini toimivat yhdessä. Nämä antioksidanttiravintoaineet tasapainottavat ja edesauttavat toinen toistensa toimintaa. Ryhmänä nämä neljä vitamiinia vaikuttavat yhdessä geeneihin, immuunipuolustuksen toimivuuteen, tulehduksiin ja elimistön lipiditasapainoon.
A- ja D-vitamiini ovat erottamaton tiimi. Molempia tulisi siis täydentää yhtä aikaa, jotta kummankaan vitamiinin tärkeä toiminta ei häiriinny. Jos ottaa isoa annosta D-vitamiinia eikä lainkaan A-vitamiinia, tulee suhteellinen A-vitamiinin puutos, vaikka sitä muuten olisikin tarpeeksi elimistön käyttöön. Sama pätee myös toisin päin.
D-vitamiini kohdentaa immuunijärjestelmän vaikutuksia. D-vitamiinipitoisuuden mittaaminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta siitä, miten paljon D-vitamiinin vaikutuksia voidaan olettaa havaittavan. A- ja D-vitamiinin pitoisuussuhde on ratkaisevan oleellinen immuunijärjestelmän toimivuuden kannalta ja autoimmuunisairauksien estämisessä. Retinoidireseptorin RXR välityksellä A- ja D-vitamiini auttavat toinen toistansa.
A-vitamiinin D-vitamiinitoksisuutta estävä vaikutus havaittiin jo 1900-luvun alkupuolella. Myös K-vitamiinin on esitetty estävän D-vitamiinin toksisia vaikutuksia. Vitamiinien pitoisuussuhteen lisäksi myös absoluuttinen saanti on merkittävää, jotta molekyylejä riittää eri vaikutuskohtiin.
K2-vitamiini toimii erittäin hyvänä tiimipelurina A- ja D-vitamiinin tiimissä edesauttaen kalkin kiinnittymistä luustoon. E-vitamiini näyttäisi toimivan yhdessä A- ja D-vitamiinin kanssa.
Nutricology-Vitamin-D3-Complete-60-Fish-Gelatin-Capsules valmisteessa on kaikkia neljää tarvittavaa rasvaliukoista vitamiinia A-, D-, K2- ja E-vitamiinia samassa kalagelatiinikapselissa.
Terveille aikuisille (18-74 -vuotiaat) suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää vuoden pimeimpänä aikana, jos päivittäin ei käytetä D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa 2-3 kertaa viikossa.
Turvalliset D-vitamiinin saannin ylärajat ovat 1-10-vuotiailla 50 µg ja yli 10-vuotiailla 100 µg päivässä. Lukuisat kansainväliset asiantuntijat suosittelevat, että D-vitamiinia tulisi nauttia 50-100 µg päivässä.
D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
D-vitamiini edistää kalsiumin normaalia imeytymistä ja luuston pysymistä normaalina.
Krooniset sairaudet voivat lisätä D-vitamiinin tarvetta.
Vetämättömän olon takana voi olla D-vitamiinin puute, josta monet suomalaiset kärsivät. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saamme ravinnosta ja jota kehomme tuottaa auringonvalon vaikutuksesta. D-vitamiinin riittävä saanti on elintärkeä edellytys luuston hyvinvoinnille ja kehon vastustuskyvylle. Suomalaiset saavat auringon tuottamana D-vitamiinia kuitenkin vain kesä-elokuussa keskipäivällä. Sen puutos voi aiheuttaa väsymystä, apeutta, voimattomuutta ja lihasheikkoutta.
Kaikkien suomalaisten tulisi käyttää D-vitamiinivalmisteita vähintään lokakuusta toukokuuhun. Raskaana oleville, lapsille ja ikääntyville D-vitamiinilisien käyttöä suositellaan ympäri vuoden.
D-vitamiinin tärkein tehtävä on luuhuolto: yhdessä kalsiumin kanssa se rakentaa lapsen luuston ja estää myöhemmin sen vaurastumista. Väitöskirjassaan FM Merja Ahonen antaa toisenkin syyn huolehtia D-vitamiinin saannista: luuvitamiini näyttää estävän eturauhas- ja munasarjasyöpää. Tutkija uskoo, että D-vitamiinijohdannaisista saattaisi olla hyötyä myös syövän hoidossa, mutta turvallisen annoksen suuruutta ei vielä tiedetä.
D-vitamiinin merkityksestä puhutaan niin paljon, että jokainen tietää sitä syntyvän iholla kesäisin auringon valon vaikutuksesta ja että talvella sitä tarvitaan lisäravinteena. Näin yksinkertaisesti D-vitamiiniasiat eivät vielä ole kunnossa, vaan maksan täytyy hoitaa ratkaiseva osuutensa D-vitamiiniaineenvaihdunnassa. Maksa aktivoi iholta, ravinnosta tai pilleristä saadun vitamiinin, josta munuaiset muodostavat lopullisen toimivan vitamiinimuodon. Maksa on siis tärkeä linkki ketjussa, jonka ansiosta D-vitamiini pääsee toteuttamaan tehtäviään mm. luustossa, aivoissa ja immuniteetin ylläpidossa.
D-vitamiinisynteesin ensimmäinen askel tapahtuu suolistossa. Maksasta sappinesteen mukana tai mahalaukusta ruoan mukana suoleen tulevasta kolesterolista muodostuu suolen pinnalla provitamiini-D3 (7-dehydrokolesteroli), joka kulkeutuu iholle ja muuttuu siellä previtamiini D3:ksi (kolekalsiferoli), jos iho saa auringon UV-säteilyä. Kolekalsiferoli kulkeutuu maksaan ja aktivoituu siellä varsinaiseksi esivitamiiniksi, kalsidioliksi, josta munuaiset valmistavat lopullisen toimivan D-vitamiinin, kalsitriolin.
Lähteet: Pakeman Sinikka, Terveellisen ravinnon aakkoset, 2000, Gummerus
Antila Erkki, Tärkeä väheksytty D-vitamiini, Terveystieto 2/2008
Amway, Tuote- ja markkinointiopas ravinto ja hyvinvointi
Rela Drops, Apoteekki 04/2015
Life mainos marraskuu 2015
terveydeksi! 3/2015
Minisun mainos, Vanha apteekki, lokakuu 2015
HyväTerveys, 11/2002
Ruuti Marja, Terve maksa avain hyvinvointiin, 2015 Mividata Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti