Mitä tulee ottaa huomioon valitessasi kuivamuonaa koirallesi

"Kuivattua eläinproteiinia, maissigluteenijauhoa, panimoriisiä, lihauutetta, kuivattua juurikasleikettä..."

"Sisältää ihanteellisen määrän energiaa ja ravintoaineita, jotka auttavat suurikokoisia koiria säilyttämään elinvoimansa intensiivisissä kaupunkimaisissa ympäristöissä. Sisältää ravintoaineita, jotka tukevat nivelten ja luuston terveyttä sekä aivojen hyvinvointia."

Kuivamuonien tuoteselosteet ja mainospuheet ruokien terveysvaikutuksista ovat monesti vaikeasti tulkittavissa. Mikä kuivamuona olisi laadukasta? Missä kuivamuonassa olisi riittävästi proteiinia lihaksille ja tarpeeksi lisäravinteita tukemaan nivelten terveyttä?

Koirien ruokinnassa vaihtuvat trendit ja kuivamuonamerkit tiuhaan tahtiin ja joskus voi olla vaikea erottaa, mikä on faktaa ja mikä tehokasta markkinointia. Koirien ravitsemuksen tutkimus on myöskin suurelta osin kuivamuonateollisuuden rahoittamaa, joten puolueetonta tietoa voi olla hankala löytää.

Kuivamuonan tarkoitus on turvata koiralle päivittäinen ravintoaineiden (mm. eläinproteiinin, vitamiinien ja kalsiumin) saanti. Kuivamuonan on syytä olla laadukasta, jotta ruokaan ei tarvitse erikseen lisätä vitamiineja tai kalkkivalmisteita. Myös osa allergioista saattaa aiheutua huonolaatuisista kuivamuonista, joissa käytetään eläinten teurasjätteitä ja viljojen ihmisille kelpaamattomia osasia. Näille teollisuus on keksinyt hienoja nimiä kuten "kanan sivutuotejauho" tai "panimoriisi" (riisin pienet jyväset, jotka jäävät jäljelle kun riisiä puhdistetaan ihmisten ruuaksi).


Proteiinin lähteet

Kuivamuonaa valitessa tulisi valita ruoka, jossa pääraaka-aine on jokin liha, esimerkiksi kananlihajauho / kanajauho tai lampaanlihajauho / lammasjauho. Jauho siksi, että siitä on jo poistettu vesi, jolloin lihapitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin tuotteissa, joissa mainitaan raaka-aineeksi "tuore liha". Jos tuotteessa on käytetty kokonaisesta eläimestä tehtyä jauhoa, sen etuna voidaan pitää, että eläimestä saadaan silloin myös hyödynnettyä luut ja rustot eli tarpeellisia, luonnollisia mineraaleja ja hivenaineita kuten kalsiumia sekä mm. glukosamiinia, jota pidetään tärkeänä nivelten hyvinvoinnille.

Proteiinipitoisuus on kuivamuonan tärkeimpiä ominaisuuksia, mutta on huomioitava mistä proteiini on lähtöisin. Tuotteiden proteiinipitoisuutta voidaan nostaa ilman eläinperäisiä lähteitä, käyttämällä mm. soijajauhoa, herneproteiinia tai viljoista erotettua proteiinia. Maissigluteenijauhoa eli maissiproteiinia löytää monesta tuotteesta. Voi kuitenkin kyseenalaistaa sen tarpeellisuuden koiralle, koska koiran tulisi mieluiten saada eläinkunnasta peräisin olevia proteiineja. Kasvikunnan proteiinit eivät myöskään sisällä kaikkia koiralle tarpeellisia aminohappoja eli proteiinien rakennusaineita, siksi kuivamuonissa käytetään useita eri proteiinilähteitä. Ihmisten kohdalla sama koskee kasvissyöjiä, joiden on täydennettävä kasviksia esim. pavuilla ja pähkinöillä ja / tai soijalla.

Koiran tulee saada ruuastaan eläinperäistä proteiinia. Hyvin korkea proteiinipitoisuus ei kuitenkaan ole itse tarkoitus, liiallinen proteiini rasittaa elimistöä, erityisesti munuaisia, joiden kautta ylimääräinen proteiini erittyy virtsaan. Kananmuna on eläinkunnan laadukkain proteiinin lähde ja se sisältää myös kaikkia muita kasvuun tarvittavia ravintoaineita. Sen biologinen arvo eli proteiinin laadukkuus ja sulavuus on lähes 100 ja muita proteiinien lähteitä yleensä verrataan kananmunaan. Maidon biologinen arvo on 90-100 ja lihan n. 80-90. Myös kasvikunnan proteiineista saadaan paremmin sulavia, kun ne käsitellään riittävän kuumassa ja koira pystyy tällöin niitä paremmin hyödyntämään.


Hiilihydraattien lähteet

Viljojen tulisi mielellään olla kokojyväviljoja, sillä viljojen vitamiinit ja hivenaineet sijaitsevat suurimmaksi osaksi niiden kuoriosissa ja voimakkaasti puhdistetuissa tuotteissa kuten valkoinen riisi ja valkoinen vehnäjauho, ei ole paljon alkuperäisiä vitamiineja jäljellä. Tutkimuksissa on myös selvinnyt että kaura on yksi parhaista koiran ravinnoksi sopivista viljoista. Sen proteiinit ovat korkealaatuisia ja se sisältää hyvää rasvaa sekä erinomaisia liukenevia kuituja. Maissi on viljoista huonoimmin sulavaa, mutta sitä usein käytetään kuivamuonissa, koska se on halpaa ja siinä on paljon rasvaa. Kauran jälkeen parhaiten sulavia viljoja ovat riisi, vehnä ja ohra, tässä järjestyksessä.

Kuivamuonien tuoteselostetta lukiessa kannattaa ottaa huomioon, miten eri hiilihydraattien lähteet on mainittu, joskus samakin vilja ilmoitetaan useassa eri osassa esim. "ruskea riisi, riisijauho, valkoinen riisi" jolloin ne tulevat järjestyksessä vasta lihajauhon jälkeen, mutta yhteenlaskettuna riisiä on lihaa enemmän.

Kuivamuonissa trendinä on tällä hetkellä viljattomuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vilja korvataan esim. perunalla, bataatilla tai jollain muulla kasviksella. Koiran kannalta ei välttämättä ole merkityksellistä onko ruuassa riisiä vai perunaa, perunan sulavuus on viljojen luokkaa. Hiilihydraattien määrä olisi kuitenkin hyvä käydä ilmi pakkausselosteesta, onko niitä esim. 35% vai peräti 60% kuiva-aineesta tai energiamäärästä.

Erilaisia hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä lisätään myös koirien ruokaan usein kuidun lähteeksi, ja esim. omenasta ja päärynästä saadaan pektiiniä, joka tukee suoliston toimintaa. Juurikaskuitua eli sokerijuurikasteollisuudesta ylijäänyttä kuitumassaa käytetään yleisesti kuivamuonissa kuidun lähteenä. Usein hedelmien, vihannesten, marjojen tai yrttien määrää ei kerrota, joten niiden todellinen hyöty koiralle esim. vitamiinien tai antioksidanttien lähteenä on kyseenalaista, enemmän vaikutusta niillä lienee mielikuvamarkkinoinnissa.


Rasvojen lähteet

Kuivamuonat sisältävät useimmiten liha- ja/tai kalarasvoja. Yleensä kanapohjaisessa kuivamuonassa rasvakin on peräisin kanasta. Joskus kuitenkin esimerkiksi lammaspohjaisissa kuivamuonissa, joita markkinoidaan hypoallergisina, saattaa rasvan lähde ollakin joku muu kuin lammas. Tuoteselosteen hyvä sisälukutaito pelastaa, sillä koira voi saada allergisia oireita myös kanan tai kalan rasvoista, vaikka tuotteessa em. lihaa ei olisikaan.

Rasvat ovat koiralle tärkeä energianlähde ja aikuinen koira tuleekin toimeen ennemmin ilman hiilihydraatteja kuin rasvaa. Kuivamuonassa ongelmaksi kuitenkin muodostuu rasvojen säilyminen, jos rasvaa on paljon. Useat kuivamuonavalmistajat nykyään välttelevät "EU:n hyväksymiä" säilöntäaineita, koska niihin liittyy negatiivisia mielikuvia ajalta, jolloin koirien ruuassa sallittuja olivat mm. BHA (E320), BHT (E321) ja etoksikiini (E324), jotka ovat laboratoriokokeissa paljastuneet syöpää aiheuttaviksi eivätkä saa olla ihmisten ruuan kanssa tekemisissä. Nykyisin nämä kolme ovat kiellettyjä EU:ssa koirien ruuassa, mutta muiden eläinten rehuissa vieläkin sallittuja. Rasvoja joudutaan kuivamuonassa säilömään kuitenkin jollain, ja nykyisin yleistä on, että käytetään joko luonnollisia tai synteettisiä vitamiineja, usein E-vitamiinia joka on tehokas hapettumisen eli härskiintymisen estäjä. E306 tarkoittaa luonnollista alkuperää olevia E-vitamiineja, E307 on synteettistä alfa-tokoferolia eli E-vitamiinia.

Koira tarvitsee myös ns. hyviä rasvahappoja ja kuivamuonia markkinoidaankin ahkerasti koirille kiiltävän turkin, terveiden nivelten ja ihon hyvinvointiin. Todellisuudessa kuitenkin kannattaa markkinapuheiden sijaan tarkistaa onko tuotteessa riittäviä määriä luvattuja ainesosia. Kalaöljyt ja erityisesti omega 3 -rasvahapot ovat kalliita ja huonosti säilyviä ainesosia, joilla mielellään tuotetta markkinoidaan , mutta määrät saattavat jäädä minimaalisiksi koiran päivittäisessä ruoka-annoksessa. Tästä syystä ei välttämättä ole järkevää ostaa kovin rasvaista kuivamuonaa, jos koira tarvitsee lisäenergiaa tai hyviä rasvahappoja ihon tai turkin vuoksi, vaan kannattaa lisätä koiralle tuoretta rasvaa ruokaan.


Lisäaineet ja lisäravinteet

EU:ssa on hyväksytty koirien kuivamuoniin lisättäväksi monenlaisia lisäaineita ja -ravinteita. Yksinkertaisimmillaan niillä tarkoitetaan vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Joidenkin lisäravinteiden tarkoitus on kuitenkin esim. auttaa nivelten tai suoliston hyvinvointia. Mitä vähäisemmistä ja yksipuolisemmista ainesosista ruoka on valmistettu sitä enemmän siihen joudutaan lisäämään joko luonnollisia tai synteettisiä vitamiineja. Jos kuivamuonaan on käytetty esim. kanajauhoa ja kalajauhoa, täysjyväviljaa sekä kalaöljyä, näistä löytyy jo suurin osa koiran tarvitsemista ravinteista, mineraaleista ja vitamiineista. Sen sijaan jos kuivamuona koostuu kuivatusta eläinproteiinista, valkoisesta viljasta ja kasviöljystä, joudutaan lisäaineita lisäämään paljonkin erilaisia, kun näistä raaka-aineista ei läheskään kaikkia vättämättömiä vitamiineja ja mineraaleja löydy.

Ihmisten kohdalla suositellaan, että vitamiinit tulisi saada pääsääntöisesti ruuasta, sillä synteettiset vitamiinit eivät aina toimi elimistössä  aivan samoin kuin luonnosta peräisin olevat. Suurten rotujen kohdalla erityisesti glukosamiini ja kondroitiini ovat lisäravinteita, joita usein ruuassa toivotaan olevan. Määrän kuitenkin tulisi olla selkeästi tuotteessa näkyvillä, jotta voidaan laskea, saako koira tätä ruokaa syömällä lisäravinteita riittävästi jotta niistä olisi jotain hyötyä.

Myös maitohappobakteerien ja entsyymien lisääminen on suosittua, mutta kyseenalaista on, säilyvätkö ne koiran ruokakippoon asti tuotteessa toimintakykyisinä ja onko niitä ruuassa niin paljon, että niistä olisi terveydellistä hyötyä. Erityisesti maitohappobakteerit useimmiten tarvitsisivat jääkaappilämpötilan säilyäkseen.


Yhteenvetona

Kuivamuonista löytyy tuote joka lähtöön, on isoille, pienille, enemmän ja vähemmän aktiivisille, jopa koiralle joka asuu kaupungissa "intensiivisessä elinympäristössä", on olemassa oma ruokansa. Koiran suolisto ei ehkä tunne eroa siinä, missä se asuu, mutta ihmiseen joka muonan ostaa, voi koittaa vaikuttaa.

Kuivamuonaa valittaessa on hyvä miettiä, onko tuoteseloste ymmärrettävä ja sellainen, että tiedän mitä koirani syö. On mahdollista löytää hyvä kuivamuona, joka on mahdollisimman luonnonmukainen, kuivattua ja tunnistettavissa olevaa ruokaa tai sellainen, jossa on hyödynnetty viimeisin teollisuuden tietotaito erilaisten ravitsemuksellisten komponenttien yhdistämisestä. Molemmat voivat olla hyvä vaihtoehto, jolla koira voi hyvin. Koiratkin ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin, eikä ainoaa oikeaa tapaa ruokkia koira ole olemassa.

Kuivamuonaa valitessa tulee kuitenkin pitää mielessä, että koira on lihansyöjä, joka on sopeutunut myös sekaravinnon syömiseen ja sillä on lyhyt suolisto, joka ei kykene esimerkiksi hyödyntämään raakoja vihanneksia siten kuin ihminen.

On myös huomioitava, että koiran syömä kuivaruokamäärä voi olla hyvinkin poikkeava valmistajan suosituksesta. Tällöin on tarkistettava mm. kalsiumin ja proteiinin määrät ruokavaliossa. Erityisesti vanhemmalle tai vähemmän liikkuvalle, vähän kuivaruokaa syövälle koiralle kalsiumin ja proteiinin määrä voi olla riittämätön pidemmällä aikavälillä. Tällöin kannattaa valita ruuaksi näiden ominaisuuksien suhteen vahvempi ruoka.

Vastaavasti jos pentu syö suuria määriä aikuiselle koiralle tarkoitettua kuivaruokaa, se voi saada ruuasta pidemmällä aikavälillä yliannoksen kalsiumia, jonka on todettu olevan yksi luuston kasvuhäiriöiden riskitekijä (mm. Hazewinkel et al 1991, Tryfonidou 2002).

Koiran turkin kiillosta ja vatsan kunnosta näkee hyvin, mikä ruoka sille on sopiva. Itse koitin edelliselle koiralleni, vaihtaa välillä halvempaan samalta vaikuttavaan ruokaan sisällön perusteella, mutta koiran turkki meni hyvin nopeasti kiillottomaksi, jos vatsa ruoan kestikin. Normaalisti aikaisempi koirani söi Nutro Choicen kanariisi-ruokaa, joka oli herkkävatsaisille koirille suunniteltu. Nutra Nuggets merkki ei sopinut, teki turkin kiillottomaksi. Jahti ja Vahti ei myöskään sopinut, teki vatsan löysälle.

Nykyinen koirani, joka kuvissakin on, syö Orijenia. Vaihdan aina yhden pussin jälkeen makua, koska jossain on suositeltu, ettei koko ajan käyttäisi samaa ruokaa, jotta koira ei altistu liikaa jollekin tietylle ainesosalle. Kaikki Orijen ruoat ovat sopineet neidin herkälle vatsalle. Aamuisin koirani saa "oikeaa ruokaa" eli hiukan Neuta, jonka joukkoon laitan Mustin ja Mirrin raakapötköistä sopivan määrän. Illalla sitten 1 ja 1/2 desilitraa Orijenia takapihalle  sikin sokin heiteltynä, niin ei saa niitä sekunnissa hotkittua.

NaCl = natriumkloridin eli ruokasuolan määrä saadaan kertomalla kuivaruuassa olevan natriumin määrä 2,5:llä. Omega 6 -rasvahapot, joista linolihappo LA on välttämätön saada ruuasta, saadaan pääasiassa kasvikunnan öljyistä mm. rypsi- ja auringonkukkaöljy. Omega 3 -rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, kuten alfalinoleenihappo ALA. Lyhytketjuisia omega 3 -rasvahappoja löytyy kasvikunnanöljyissä esim. pellavansiemen- ja rypsiöljy, pidempiketjuiset omega 3 -rasvahapot erityisesti EPA ja DHA saadaan kaloista ja äyriäisistä.

Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti ovat lisäravinteita, jotka ovat normaaleja ruston rakennusaineita, joita löytyy luonnostaan koiran ruoaksi käytetyistä eläinten rustoista sekä äyriäisistä.

Hyviltä vaikuttavia koiran kuivaruoka-merkkejä ovat ainakin Acana (sama valmistaja kuin Orijenilla), ZiwiPeak ja Canagan. Rasvan lähteen ilmoittaminen on yksi kriteeri, joka hyvälaatuisesta ruuasta löytyy. Koiran ruuassa sisältö ilmoitetaan suuruusjärjestyksessä, ensin eniten käytetty raaka-aine sitten muut perässä. Mutta kuten tekstissä mainitaan, täytyy olla silmätarkkana, ettei tule huijatuksi oikeissa määrissä, jos samaa asiaa esim. viljaa on ripoteltu eri termien alle.


Lähde: Kuivamuonaa koiralle, Jaana Sarso, Sennen koira 2/ 2015 s. 74-77