Professori Martin S. Fischerin tutkijaryhmä tutki 32 eri koirarotua, ja yhteensä 327 koiraa. Jokaisesta rodusta tutkittiin 10 rodun edustajaa. Koirat kuvattiin tämänhetkistä huipputeknologiaa ja tieteellisiä tutkimusmetodeja ja dokumentointia käyttämällä. Tutkimuksessa käytettiin mm. suurnopeuskameran ja röntgenin yhdistämistä, joka toi luotettavaa tietoa nivelten , luiden ja lihasten toiminnasta ja auttoivat 3D-mallinnuksessa. Myös infrapunakameraa käytettiin tutkimuksessa.
Raajojen mittasuhteet eri roduilla
Tutkimuksen tulokset olivat yllättäviä, sillä erot saman rodun kymmenen tutkitun koiran joukossa osoittautuivat lähes aina suuremmiksi kuin keskimääräiset erot eri rotujen välillä. Vastoin tutkijaryhmän odotuksia, ovat koirat säilyttäneet alkuperäisen, sudelle ominaisen liikkeen. Raajojen mittasuhteet, kuten reisi- ja sääriluu ovat aika lailla samoja ja olkavarren pituus suhteessa eturaajan muihin osiin (lapaluu, kyynärvarsi, välijalka) vaihtelee eri rotujen välillä vain alle prosentin verran. Lapaluun pituus vaihtelee koirarotujen välillä 24-34 %. On siis ilmeistä, että liikkuminen on samankaltaista kun mittasuhteet ovat samoja. Liikkumisessa eri rotujen välillä on paljon yhteistä, ja eroavuudet ovat oletettua pienempiä. Tutkimuksessa myös todettiin, että peitsi on koiran normaali askellalaji, jota koira käyttää tietyssä vauhdissa.
Askelpituus eri askellajeissa
Eturaajojen suhteellinen askelpituus (suhteutettuna koiran säkäkorkeuteen), on esim. mäyräkoiralla ja tanskandoggilla käynnissä 1,3 vs. 1,2 (molemmilla 30 % tai 20 % säkäkorkeuttaan pidempi askel) ja ravissa 1,9 vs. 1,8. Vastaavat arvot takaraajojen osalta on mäyräkoiralla käynnissä 1,6 ja ravissa 2,1 ja tanskandoggilla 1,4 ja 2,0.
Berninpaimenkoiran askelpituus on käynnissä pitkä, 1,5 edessä ja 1,7 takaa. Sen sijaan laukassa berninpaimenkoiralla on lyhyt askelpituus, 2,8 edessä ja 3,2 takaa. Erityisesti käynnissä ja ravissa, 2,0 edessä ja 2,1 takaa, berninpaimenkoiran liike on maatavoittavaa.
Olkanivel on lähes liikkumaton liikkeen aikana
Tutkimuksen mukaan lapaluun osuus, kiertyminen ja liukuminen, eturaajan liikkeessä on oletettua suurempi kaikilla koiraroduilla. Uutta suurnopeus-röntgenvideotekniikkaa käyttämällä pystyttiin kuvantamaan, että koiran etuliikkeen askelpituudesta 2/3-osaa tulee lapaluun kierrosta kaikilla koiraroduilla. Tutkimuksessa osoitettiin, että vastoin aiempaa käsitystä, on olkanivel lähes liikkumaton liikkeen aikana.
Eläintieteilijät havaitsivat, että eturaajassa lapaluu ja kyynärvarsi ja takaraajassa reisiluu ja välijalka liikkuvat samansuuntaisesti. Kun esim. kyynärnivel on pystysuunnassa, on myös lapaluu pystysuunnassa, ja vastaavasti toimivat reisi ja välijalka takaraajassa.
Eturaajan liikeketjussa olkavarsi, joka on tutkimuksen mukaan lähes samanmittainen kaikilla koiraroduilla, toimii liikkeen välittäjänä lapaluun ja kyynärvarren välillä. Koirien liikkumistavassa on samankaltaisen rakenteen vuoksi rodusta ja koosta riippumatta paljon yhtäläisyyttä, olivatpa ne sitten 2 kg tai 80 kg.
Koirien jalostuksessa askelpituutta ei pitäisi liioitella, sillä mitä pidempi askelpituus on, sen enemmän energiaa kuluu. Optimaalinen liike on taloudellista, helppoa, vaivatonta ja mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaa.
Kahden silmäparin tuijotus keskeyttää. Tietokoneen sulkeutumisen ääni saa aikaan iloisen touhotuksen. Suuntaamme ulos päästyämme metsäiselle polulle. Tien äänet häviävät. Lumiset puut seisovat hiljaa tallustellessamme niiden keskellä. Polku mutkittelee ylöspäin. Mieli rauhoittuu ja tyhjenee. saavutamme mäen laen ja istun kivelle. Nelijalkaiset istuvat viereen. Katselen allani avautuvaa lumista maisemaa. taidamme olla tässä hetkessä aika onnellisia. Mieleen tulee lause "kaukana katala maailma".
Lähteet: Jaanu Ilona, Puheenjohtajalta, Sennen koira 1/2014, s.9
Berninpaimenkoirien jalostustoimikunta, Terveisiä Sveitsin terveyssymposiumista 2013 osa 1., Sennen koira 1/2014, s. 16-19
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti