Totuuksia ja numerotietoa diabeteksesta

Diabeetikot himoitsevat makeaa, mutta niin himoitsevat useimmat muutkin. Nimitys sokeritauti ei tule tästä, vaan siitä, että sokeria on veressä ja erittyy virtsaan tavallista enemmän. Perinnöllisyyden vaikutus diabeteksen syntyyn on suuri. Jos perimä on sopiva, diabeteksen kehittymistä voi nopeuttaa syömällä paljon makeaa ja muuta energiapitoista yli tarpeensa. Insuliini ja monet diabeteslääkkeet voivat joskus laskea verensokeria liikaa. Matalan verensokerin eli hypoglykemian oireena voi olla nälkä ja erityisesti mieliteko makeisiin ruokiin, joista aivojen tarvitsemaa sokeria saa nopeasti. Ylimääräinen napostelu tietenkin lihottaa. Kun verensokerit ovat kunnossa, ei diabeetikko ole tavallista enempää kiinnostunut makeasta.

TYYPIN 1 DIABEETIKOITA ON SUOMESSA NOIN 50 000 JA TYYPIN 2 DIABEETIKOITA NOIN 250 000.

Laihduttamalla ei voi poistaa diabetesperimää. Laihduttamalla voi kuitenkin saada sokeri- ja rasva-arvonsa palaamaan normaaleiksi, jolloin jo aloitettu lääkitys voidaan lopettaa. Pitämällä painonsa ja vyötärönympäryksensä suositelluissa lukemissa diabeteksen puhkeamista voi lykätä jopa 10-20 vuoden ajan. Jo viiden prosentin painonpudotus alentaa diabetesriskiä 70 prosenttia, ja puolta pienempi laihdutus laskee riskiä noin 30 prosenttia.

Hyvin hoitamalla diabeteksen voi saada latenssiin eli oireettomaksi. Elämäntapahoidot ovat tyypin 2 diabeteksen varhaisvaiheessa jopa vaikuttavampia kuin lääkehoidot. Osa pystyy lisäämään liikuntaa ja pudottamaan painoaan, mutta kaikille se ei ole mahdollista yhtä helposti esimerkiksi nivelvaivojen vuoksi. Tyypin 2 diabetekseen voi liittyä myös heikentynyt kyky tuntea kylläisyyttä, joka hankaloittaa laihdutuspyrkimyksiä.

Paljon liikkuvallakin voi olla diabetes. Liikunnan lisääminen ja laihduttaminen parantavat jokaisen insuliiniherkkyyttä, mutta silti jopa ammattiurheilijalla voi olla diabetes. Osa diabeetikoista on lihaksikkaita ja hoikkia. Diabeteksen edetessä haima väsyy eikä pysty enää tuottamaan tarvittavaa määrää insuliinia. Valitettavasti ei ole olemassa haimajumppaa, jolla haiman toimintakykyä voisi parantaa.

EUROOPASSA 1/3 DIABEETIKOISTA EI TIEDÄ, ETTÄ HEILLÄ ON DIABETES. KOKO MAAILMASSA VASTAAVA LUKU ON LÄHES 1/2.

Diabetesta ei voi aina estää terveillä elämäntavoilla, koska alttius on perinnöllinen. Vuonna 2006 tunnettiin viisi geenimuunnosta, jotka liittyivät tyypin 2 diabetekseen. Vuonna 2014 niitä tunnettiin jo 92. Useimmat muutokset vaikuttavat haiman kykyyn tuottaa insuliinia. Diabetes on kuitenkin monien tekijöiden summa.

Hyvät elämäntavat auttavat perimästä riippumatta. Kun tyypin 2 diabetes on alkuvaiheessa, sille on mahdollista panna kampoihin. Ajoissa tehtyjen elämäntapamuutosten seuraukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen ja estävät lisäsairauksien tuloa. Geenien lisäksi diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat ainakin elämäntavat, ympäristötekijät, mahdolliset muut sairaudet ja lääkitykset.

8,9 PROSENTILLA SUOMALAISISTA ON DIABETES. RUOTSIN LUKEMA ON 6,1 VIRON 7,7 SAKSAN 11,5 JA PORTUGALIN 13.

Diabetesta on enemmän kuin kahta tyyppiä. Karkeasti ottaen nykytietämyksen mukaan on viisi erilaista diabeteksen alaluokkaa, jotka kattavat noin 70 prosenttia tapauksista. Henkilöllä voi olla myös tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes yhtä aikaa. Koska diabeteksen syyt ja ilmenemistapa ovat yksilölliset, on hoito myös yksilöllistä.

Tyypin 2 diabetes ei kehity yllättäen, mutta koska sitä ei välttämättä havaita heti, se voi päästä yllättämään. Keskimäärin diabetes todetaan siinä vaiheessa, kun haiman insuliinia tuottavista soluista jo puolet on poissa pelistä. Nämä solut voivat kuitenkin toipua ja elpyä. Verensokeri kannattaa mittauttaa säännöllisesti, jotta mahdollinen piilevä diabetes saadaan selville. Diabeteksen alkuoireita ovat väsymys ja aivosumu. Jos tuntuu, ettei jaksa, kannattaa otattaa verikokeet, joissa mahdollinen diabetes tulee esiin. Diabetes on huomattavasti yleisempi väsymyksen syy kuin esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta.

HENKILÖLLÄ ON DIABETES, KUN HÄNEN VERENSOKERINSA ON 7 MMOL/L TAI ISOMPI.


Tätä valmistajaa ei kannata missata! Ei kai sinulla niin kiire ole????



Lähde: IDF, Diabetesliitto, Oma Plus 3/2015