Antioksidantit ja silmän keltatäplän toimintakyky

Monet ravinnon sisältämät tärkeät antioksidantit edistävät silmän terveyttä. Luteiini ja kseaksantiini ovat karotenoideja, joita elimistö ei voi tuottaa itse, vaan ne on saatava ravinnosta. Näitä karotenoideja löytyy myös jonkin verran mustikoista, mutta niitä on lähinnä värikkäissä kasveissa, hedelmissä ja vihanneksissa, kuten kehäkukassa, parsakaalissa ja pinaatissa.

Luteiinia ja kseaksantiinia on korkeina pitoisuuksina keltatäplän eli verkkokalvon tarkan näön alueella, missä ne toimivat voimakkaina antioksidantteina ja vaikuttavat värien näkemiseemme ja hämäränäköömme. Tutkimus on osoittanut, että jo 6-14 mg luteiinia päivässä voi suojata verkkokalvoa haitalliselta UV-säteilyltä ja että korkea luteiinipitoisuus silmän verkkokalvon keltatäplässä vähentää keltatäplän ikärappeuman riskiä.

Kversetiini ja rutiini ovat bioflavonoideja, joita esiintyy luonnostaan mm. tattarissa ja niillä molemmilla on antioksidanttivaikutuksia. Kversetiinin arvioidaan helpottavan elimistön insuliinin tuotantoa ja näin estävän veren sokerin nousua. Tämä vähentää elimistöön kertyvän sokerin määrää ja laskee kaihin ja näön heikkenemisen riskiä. Rutiini puolestaan vahvistaa silmien hiusverisuonien seinämiä ja voi siten ehkäistä niiden katkeilua ja verenvuotoa ja keltatäplän toiminnan huononemista.

Muita normaalin näön ylläpitämiseksi tärkeitä ja välttämättömiä antioksidantteja ja vitamiineja ovat myös B2-vitamiini, C-vitamiini ja E-vitamiini sekä hivenaineet sinkki ja seleeni.





Lähde: Hörkkö Jarmo, Mustikka - yksi luonnon ihmeistä silmien terveydelle, Terveys Tieto, 2/2015, s. 21