Uusia tuulia, tokosäännöt uudistuvat

Tottelevaisuuskokeiden säännöt muuttuvat.  

Elokuun 2015 alusta tulee Suomen tottelevaisuuskokeissa voimaan uudet säännöt. Tämä liittyy FCI:n kansainväliseen sääntöuudistukseen, jolla yhtenäistetään ja helpotetaan kokeissa käyntiä etenkin Keski-Euroopassa, jossa on lyhyt matka naapurimaiden kilpailuihin.

FCI:llä on aikaisemminkin ollut koeohje luokille 1-3, mutta Suomessa on ollut käytössä vain luokka 3 (evl). Alokasluokka on jokaisessa maassa vapaavalintainen ja -sisältöinen. Suomen uudet avo- ja voi-luokkien liikkeen noudattavat uudistettuja 1- ja 2-luokkia. Tämän jutun kirjoitushetkellä sääntöjen viimeistely on kesken, joten Suomessa noudatettavat säännöt kannattaa varmistaa ennen ensimmäistä koekäyntiä, erityisesti evl:n paikallaolon osalta.

Sääntöuudistus tuo suuria muutoksia, mutta niillä on selkeä tarkoitus. Alokasluokassa opituista pohjataidoista muodostuu myöhempien luokkien liikkeet - tämä lisää motivaatiota panostaa hyvään pohjatyöhön koiran koulutuksessa.

Yleisiä poimintoja

Luoksepäästävyys suoritetaan jatkossa kaikissa luokissa kehän ulkopuolella, mutta se ei ole enää numeerisesti arvosteltava liike. Jos koira ei salli tuomarin lähestymistä, se ei voi jatkaa suoritusta. Alempien luokkien paikallaoloon tullessa koiran tulee olla kytkettynä. Hihna irrotetaan kehässä ennen liikkeen alkua. Aikaisemmin hihnan on saanut kietoa kaulalle tai olalle, mutta jatkossa se laitetaan pois näkyvistä (taskuun). Paikallaolon jälkeen koira kytketään. Yksittäisliikkeisiin tultaessa ja kehästä poistuessa koiran saa pitää hihnassa tai ilman. Voi- ja evl-luokissa hihna jää aina kehän ulkopuolelle.

Varma paikallaolo on edellytys koiran kilpailu-uralle. Jos koira lähtee paikallaolosta ja lähestyy toista koiraa (eli toisen koiran suoritus voi häiriintyä), saa koira kolmen kuukauden kilpailutauon. Mikäli koira tekee saman toistamiseen, on seuraavien kilpailutaukojen pituus puoli vuotta.

Liikkeiden aloituksessa ei jatkossa kysytä ohjaalta "onko kysyttävää" tai "onko valmista", vaan perusasennon ottamisen jälkeen todetaan, että liike alkaa. Muutos koskee myös ryhmäliikkeitä. Kilpailija voi jatkossakin kysyä liikkeistä, mutta tämän tulee tapahtua selvästi ennen liikkeen alkua. Etenkin loppuvuoden kilpailuissa varataan aikaa kilpailijoiden ohjeistamiseen.

Avoimesta luokasta alkaen kaikkiin jääviin ja paikallaololiikkeisiin on määritelty kuinka ohjaajan tulee palata koiran luo. Aikaisemmin koiran ohituspuoli on ollut vapaavalintainen. Jatkossa ohjaajan tulee kulkea koiran taakse siten, että koira jää vasemmalle puolelle.

Alokasluokka

Paikallamakuu-liikkeen aika lyhentyy yhteen minuuttiin. Rivistöissä on vain 3-5 koiraa ja koirien välimatka on kasvatettu 4 metriin. Liikkeen alettua jokainen rivistön koira ohjataan yksitellen maahan. Tämän jälkeen ohjaajat poistuvat koirien luota ja jäävät näkyviin. Ajan täytyttyä ja ohjaajien palattua koirien luokse pyydetään koirat yksitellen perusasentoon. Liike päättyy vasta viimeisenkin koiran noustua istumaan.

Seuraamiset helpottuvat kun hihnassa seuraaminen jää pois. Seuraamiseen tulee uutena osuutena hitaassa vauhdissa seuraaminen, joten seuraamismatka hieman pitenee.

Liikkeestä jääviä tehtäviä on vain yksi: liikkeestä maahanmeno, joka toteutetaan vanhaan tapaan. Myös luoksetulo suoritetaan nykyiseen tapaan.

Hyppytehtävä muuttuu huomattavasti. Koira jätetään istumaan esteen eteen. Ohjaaja kiertää esteen toiselle puolelle ja kutsuu koiran esteen yli. Koira saa tulla joko suoraan perusasentoon, tai koira voi istua ensin ohjaajan eteen josta erillisellä käskyllä siirtyy perusasentoon. Monelle isorotuiselle koiralle kuten esim. berninpaimenkoiralle hyppy helpottuu, koska jatkossa esteen korkeus on koiran säkäkorkeus tai enintään 50 cm. Alokasluokassa este on 1 m leveä avoeste, eli siinä on metrin korkuiset sivutolpat ja hyppykorkeuteen säädettävä irtorima. Esteessä ei ole agility-tyyppisiä sivusiivekkeitä.

Kaukokäskyt tulevat osaksi alokasluokkaa. Ohjaaja käskee koiran perusasennosta maahan, poistuu 2 m koiran eteen ja kääntyy koiraa kohden. Koira käsketään ensin istumaan ja siitä takaisin maahan. Liikkeiden vaihtoväli on 3 sekuntia. Näiden jälkeen ohjaaja palaa koiran sivulle ja pyytää koiran perusasentoon.

Myös noutoliikkeiden loppuosa eli kapulan pitäminen tulee alokasluokkaan. Koira saa olla istumassa joko ohjaajan sivulla tai ohjaaja voi siirtyä liikkeen ajaksi koiran eteen. Ohjaaja antaa kapulan koiralle, ja koiran täytyy pitää kapulaa suussaan rauhallisesti 5 sekunnin ajan. Koiran tulee luovuttaa kapula käskystä, jolloin liike päättyy. Noutokammoisille ohjaajille tämä liike voi tuntua hankalalta, mutta toisaalta se on välttämätön pohja seuraavien luokkien kokonaisille notuliikkeille.

Avoin luokka

Avoimen luokan paikallaolossa ohjaajat jättävät koirat istumaan, poistuvat koirien luota 25 metriä ja kääntyvät koiria kohden. Ajan tultua täyteen ohjaajat siirtyvät koirien taakse (koira jää vasemmalle), ja palaavat sitten koirien sivulle. Paikallaolossa voi olla 3-6 koiraa ja koirien välimatka on 3 metriä.

Seuraamiseen tulee uutena osuutena juoksussa tapahtuvat käännökset (oikeaan). Lisäksi suoritetaan 2-3 askelta eteen- ja taaksepäin.

Liikkeestä jääviä tehtäviä on kaksi, joista ensimmäisen asennon tuomari päättää kokeen alkaessa. Ohjaaja seuruuttaa koiraa 10 metriä ja pysähtymättä käskee koiran joko maahan tai istumaan. Koiran tulee pysyä asennossa ohjaajan kävellessä poispäin ja palatessa koiran taakse. Ohjaajan kääntymis- ja pysähdyspaikka merkitään kartiolla, eli liikkeenohjaaja ei erikseen ilmoita matkaa. Käskystä ohjaaja saa siirtyä kartiolta koiran taakse ja edelleen käskystä takaisin koiran luo. Liike päättyy perusasentoon.

Toinen avoimen luokan jäävä liike on seisomaan jääminen. Liike toteutetaan kuten edellä.

Avoimen luokan luoksetulotehtävä helpottuu huomattavasti, sillä luoksetulon pysäytys jää pois. Koira jätetään maahan, jonka jälkeen ohjaaja poistuu koiran luota ja kutsuu koiran luokseen. Luoksetulomatka on 20-25 metriä.

Noutoliikkeeseen ei ole tullut muutoksia. Kaukokäskyt ovat muutoin vanhojen sääntöjen mukaiset, mutta asennonvaihtojen väli on 3 sekuntia (vanhoissa säännöissä 5 sekuntia).

Estehyppy suoritetaan kuten uusissa alokasluokan säännöissä. esteenä käytetään perinteistä toko-estettä (umpieste). 50 cm:n maksimikorkeus koskee myös avo-luokkaa.

Täysin uutena tehtävänä luokkaan on tullut merkin kierto ja paluu perusasentoon. Koira lähtee perusasennosta kiertämään 10 metrin päässä olevan kartion ja pysähtymättä palaa ohjaajan sivulle. Kiertosuunta on vapaavalintainen.

Avoimessa luokassa pohjustetaan myös ruutuun lähettäminen. 3 x 3 m kokoinen ruutu on merkitty kulmistaan kartioilla sekä niitä yhdistävillä kalkkiviivoilla tai nauhoilla. Lähetysmatka ruutuun on 15 metriä. Ennen lähettämistä ohjaajan tulee ilmoittaa aikooko hän pysäyttää koiran ensin seisomaan vai meneekö koira suoraan maahan. Koiran tulee edetä ruutuun ja ottaa siellä ohjaajan ilmoittama asento. Lisäkäskyn "maahan" saa antaa vain, jos koira on ennakoidusti pysäytetty seisomaan. Ohjaaja siirtyy ruudussa makaavan koiran luo ja pyytää sen perusasentoon. Koira ei saa istua tai mennä maahan ruudun ulkopuolella.

Voittajaluokka

Paikallaolo muuttuu vanhan evl-luokan kaltaiseksi: koirat pyydetään maahan yksitellen ja ohjaajat poistuvat näkösuojaan. Paikallaolon kesto on 2 minuuttia, jonka aikana liikkeenohjaaja pujottelee kertaalleen koirien välistä. Ajan tultua täyteen ohjaajat siirtyvät ensin koirien taakse ja siitä koirien viereen. Koirat nousevat yksitellen perusasentoon.

Seuraaminen noudattaa pitkälti vanhoja sääntöjä, mutta ei sisällä perusasennosta askeleita vasempaan tai oikeaan eikä paikallaan kääntymisiä. Juoksussa ja hitaassa käynnissä tehdään käännöksiä oikeaan ja vasempaan sekä täyskäännöksiä. Perusasennosta tehdään myös lyhyt matka peruutusta (5-8 askelta) suoraan taaksepäin. Peruutus päättyy perusasentoon.

Liikkeestä jääviä asentoja tehdään kaksi, eli ikään kuin 2/3 evl-sääntöjen salamakävelystä. Tuomari määrää asennot (seiso, istu tai maahan). Kävelylinjat on merkitty kartioilla siten, että kartio jää aina koirakon vasemmalle puolelle. Liikkeenohjaaja käskyttää liikkeen aikana jättävien käskyjen paikat, ohjaajan täyskäännökset ja liikkeen lopettamisen, mutta muutoin ohjaajan tulee edetä kävelylinjalla itsenäisesti.

Luoksetulo on vanhojen avo-sääntöjen mukainen, jossa koira pysäytetään kerran seisomaan. Matkan pituus on 25-30 metriä ja pysäytyskohta on sen puolessa välissä. Koira saa edetä pysähtyessään enintään kolme omaa mittaansa, jotta liike voidaan arvostella. Pysäytyskäsky voi olla suullinen tai käsimerkki.

Ruutuun lähetys on samankaltainen kuin nykyisin. Kuten avo-luokassa tulee ohjaajan ilmoittaa etukäteen kuinka koira pysähtyy ruutuun. Toinen muutos koskee ohjaajan kävelyreittiä: kun koira makaa ruudussa, lähtee ohjaaja kävelemään kohti ruudun oikeaa etukulmaa. Noin 2 metrin päässä kartiosta ohjaaja kääntyy liikkeenohjauksen mukaisesti vasempaan ruudun etureunan suuntaisesti, kävelee ruudun mitan (3 m) ja kääntyy vasempaan kohti lähtöpaikkaa. 10 metriä kuljettuaan hän kutsuu koiran seuraamaan.

Ohjattu noutaminen tulee mukaan uutena, mutta helpotettuna versiona evl-liikkeestä. Riviin viedään vain kaksi kapulaa (keskimmäinen jää pois). Noudettava kapula viedään ensin. Ohjaaja seuruuttaa koiran kohti 5 metrin päässä olevaa pientä merkkiä. Ohjaaja kulkee merkistä ohi, kääntyy liikkeenohjaajan käskystä ja itsenäisesti käskee koiran seisomaan. Ohjaaja palaa pysähtymättä lähtöpaikalle. Liikkeenohjaajan käskystä ohjaaja pyytää koiraa noutamaan arvotun noutoesineen. Koira tuo ja luovuttaa esineen ohjaajalle normaaliin tapaan.

Tunnistusnoutotehtävään ei ole tullut muutoksia. jatkossa kokeissa käytetään valmiiksi merkittyjä tunnistusnoutokapuloita.

Vanhan evl-luokan metallinouto esteen yli on siirtynyt sellaisenaan voittajaluokkaan, joten puukapulan hyppynoutoa ei enää tehdä. Esteen hyppykorkeus on koiran säkäkorkeus tai enintään 70 cm.

Kauko-ohjauksessa suoritettavat asennonvaihtosarjat ovat joko istu-seiso-maahan tai seiso-istu-maahan. Liikkeessä suoritetaan joko sama sarja kahteen kertaan tai molemmat sarjat yhdessä. Liikkeen suoritustavassa tai matkassa ei ole muutoksia.

Erikoisvoittajaluokka

Paikalla istuminen ja makaaminen yhdistyvät, mutta liikkeen molemmat osat arvostellaan erikseen. Liike alkaa 2 minuutin istumisella, jossa ohjaajat menevät näkösuojaan. Ajan tultua täyteen ohjaajat palaavat noin 10 metriä koiran eteen. Ohjaajat käskevät koirat maahan yksi kerrallaan. Koirat makaavat 1 minuutin ajan, jonka jälkeen ne kutsutaan yksitellen ohjaajien luokse. Koira voi tehdä luoksetulon joko suoraan sivulle tai istumalla ensin ohjaajan eteen. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme, mutta enintään neljä (tai viisi) koiraan. Jos koira on ottanut väärän asennon istumisliikkeen aikana, voi ohjaaja antaa yhden lisäkäskyn, jotta paikkamakuu voidaan aloittaa istuma-asennosta.

Seuraamiseen sisältyy aikaisempien sääntöjen mukaisten vauhti- ja askelmääritysten lisäksi 5-10 peruuttaminen, joka voi sisältää yhden käännöksen oikeaan tai vasempaan.

Ennallaan säilyneitä liikkeitä ovat seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä (ns. salamakävely), luoksetulo ja kauko-ohjaus.

Ohjattu noutaminen ja ruutuliike ovat lähes ennallaan. Ennen ruutuun lähettämistä ohjaajan tulee ilmoittaa kuinka koira pysähtyy ruudussa. Molempien liikkeiden alussa tehdään ympyrään lähettäminen. Ympyrän keskipistettä ei ole selkeästi merkitty (enintään pieni merkki on sallittu, ei kuitenkaan kartio). Sen sijaan ympyrän kaari on merkitty kokonaan tai vähintään 8 kohdasta. Merkinnät on tarkoitettu ohjaajan ja tuomarin apuvälineiksi, eli koiran kannalta liikkeen alkuosa on 10 metrin eteneminen ja seisomaan pysäytys.

Tunnistusnouto on muutoin ennallaan, mutta esineitä on 6-8 kpl ja ne voidaan asetella erilaisiin muodostelmiin. Ohjaajan esinettä ei kuitenkaan aseteta reunimmaiseksi.

Täysin uutena liikkeenä on merkin kiertäminen ja ohjattu noutaminen esteen yli hypäten.  Noin 40 cm korkea merkki sijaitsee 20 metriä lähetyspaikasta, ja matkalla on lähetyslinjan molemmin puolin 5 metrin päässä esteet (umpi- ja avoeste), joiden takana 5 metrin päässä ovat noutokapulat. Noutokapulat viedään paikoilleen riippumatta noudettavasta suunnasta. Koira lähetetään ensin kiertämään merkki. Koira pysäytetään, kun se on palannut merkiltä noin 2 metriä ohjaajaa kohti; käsimerkki on sallittu pysäytyksessä. Tuomari määrää pysäytysasennon kokeen alkaessa (istu, seiso tai maahan). Pysäytyksen jälkeen ohjaaja pyytää koiraa hakemaan arvotun noutoesineen, ja koira palauttaa esineen ohjaajalle vastaavan esteen yli hypäten.

 

 

 

Tekstin lähde: Uusia tuulia, Minna Hillebrand, Sennen koira 2/2015 sivut 48-50

Tokoa koirasi kanssa

Koiralla tulisi olla perustaidot hallussa, jotta toko-temppujen opettaminen olisi helppoa. Perustaidot opetetaan arjessa ja vasta kun ne ovat hanskassa, mennään tokokentälle hiomaan temppukuvioita. Perustaidoiksi luetaan raihoittuminen, luoksetulo / lähellä pysyminen, leikkiminen ja oppimaan oppiminen eli tarjoaminen. Lisäksi koiralla pitää olla fyysiset taidot sillä tasolla, että temppujen opettelu on helppoa ja hauskaa.

- Rauhoittuminen: koira pystyy asettumaan levollisena aloilleen ja pysymään siinä, ympärillä olevista häiriöistä huolimatta.

- Luoksetulo: koira tulee kutsuttaessa luokse ja on jo oppinut ettei ohjaajan luota edes kannata lähteä omin päin mihinkään, vaan ohjaajan läheisyys on sille turvallista ja kannattavaa.

- Leikkiminen: koira ja ohjaaja pystyvät leikkimään yhdessä, lelun kera tai ilman. Kaikki koirat eivät nauti samanlaisista leikeistä tai leluista, mutta riittää että koira innostuu vaikkapa nakinpalojen metsästykseen ensin alkuun.

- Oppimaan oppiminen: koira on oppinut, että tarjoamalla erilaisia toimintoja se voi ansaita palkkion. Tämä on hurjan tärkeää, jos haluamme saada aikaan koiran, joka itse oivaltaa ja sen myötä pysyy myös motivoituneena yhdessä tekemiseen ohjaajan kanssa.

- Fyysiset taidot: isokokoiset rodut ovat usein nuorina kehitykseltään varsin "löysiä" ja voi olla tarpeen tehdä erilaisia jumppia ennen kuin edes ajattelee vaikkapa sivulletulon opettamista. Koiran tulisi osata käyttää takapäätään ja sillä pitää olla myös riittävästi lihasvoimaa, jotta se voi tehdä esimerkiksi kaukokäskyt oikein ja väsymättä.

Selkeä suunnitelma suojaa surkealta suoritukselta. Ennen kuin mitään liikkeitä aletaan kouluttaa koiralle, tulee ohjaajalla olla mielessä kuva miltä valmis suoritus näyttää. Liikkeet pilkotaan aina mahdollisimman pieniin paloihin, jotka opetetaan koiralle erillisinä temppuina. Vasta kun koira osaa liikkeen pienen pienet palat erikseen, niitä aletaan liittää yhteen kokonaiseksi liikkeeksi. Tämän ketjuttamiseksi kutsutun tavan hyvä puoli on siinä, että vaikka koira myöhemmin osaa kokonaisen liikkeen, sen yksittäisiä palasia voidaan silti irrottaa kokonaisuudesta ja harjoitella niitä aina paremmiksi ja sitten taas liittää takaisin kokonaiseen liikkeeseen. Koko ketju, toisin sanoen valmis liike voi olla vain niin hyvä kuin sen heikoin ketjun pala on.

Koiran kanssa treenatessa pidetään aina huoli siitä, että yhdessä tekeminen on koiran mielestä kannattavaa ja mahdolliset virheet eivät ole maailmanloppu. Jos koira tarjoaa eri asiaa kuin mitä ohjaaja oli toivonut, se jää ilman palkkiota, mutta saa uuden yrityksen. Tarvittaessa tehtävää helpotetaan, jotta onnistumiseen päästään. On ehdottoman tärkeää, että koiralla on treeneissä aina superhauskaa ja että se voi luottaa ohjaajaansa. Koiran täytyy uskaltaa yrittää ja sen vuoksi sitä ei KOSKAAN rankaista siitä, jos se tekee jonkin toko-tempun väärin. Jos joku temppu menee väärin, on parasta keskeyttää harjoitus hetkeksi ja miettiä mikä kohta meni pieleen ja miksi. Sitten irrotetaan se palanen kokonaisuudesta ja treenataan erikseen vain sitä. Esimerkiksi tunnistusnoudossa koira tuo väärän kapulan. Silloin on turha jankata koko liikettä, vaan tehdään pelkkää tunnistusosaa niin, että koira taas oivaltaa mistä olikaan kyse. Sen jälkeen mietitään onko temppu riittävän hyvin yleistetty, eli sitä on tehty kaikilla mahdollisilla alustoilla ja ilmoilla, muita kapuloita on käsitellyt muut ihmiset jne. Eli osaako koira oikeasti tehtävän, vai luulemmeko vain?

Alusta asti on tärkeää, että koira oppii tekemään liikkeet oikeassa mielentilassa. Jos kyseessä on jokin vauhtiliike, vauhti on otettava mukaan heti alkumetreillä. Luoksetuloa ei siis kannata kovin pitkkään harjoitella kävelyvauhdissa, koska tokossa on tärkeää, että koira tulee ohjaajansa luokse lujaa. Rauhalliset liikkeet, kuten vaikkapa paikallamakuu, kannattaa aloittaa valmiiksi rauhallisen koiran kanssa eikä esimerkiksi silloin, kun tulee työpäivän jälkeen kotiin ja koira on täynnä intoa. Tämä kotiinpalun hetki kannattaa ehdottomasti hyödyntää vauhtiliikkeiden tai koiralle mahdollisesti vähän vastenmieleisten asioiden opetteluun, kuten esimerkiksi metallinoutoon!

Täytyy muistaa, että tokossa ei oteta aikaa ja nopein koira ei voita. Teknisesti taitava ja riittävän nopea koira on vahvoilla. Tekniikan opettaminen on siis tuiki tärkeää. Kouluttaminen on samanlainen taito kuin vaikkapa kirjoittaminen ja sen voi oppia kuka tahansa joka viitsii harjoitella. Kyseessä ei siis ole mikään maaginen kyky, joka toisilla on ja toisilla ei. Kun palkkaa koiraa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan oikeasta asiasta oikealla tavalla, ollaan jo pitkällä. Helppoa? No ei ehkä aina, mutta varmasti opeteltavissa.

Kaikkien koirien kanssa tulee pitää treenisessiot lyhyinä, jotta oppiminen on tehokkainta. Toistomäärien kanssa kannattaa olla supertarkkana, kun treenaa vauhtiliikkeitä koiran kanssa, jolle juokseminen ei itsessään ole niin palkitseva juttu, että se jaksaisi tehdä kymmeniä ruutuja tai luoksetuloja hyvällä vauhdilla ja asenteella vain sen takia, että on  niin kiva juosta. Hyvällä suunnittelulla ja koiran mielestä riittävän hyvillä palkkioilla onnistuu treenit siitä huolimatta mainiosti.

Kun miettii treenaamista koiransa kanssa niin tärkeämpää kuin rotu, on tuntea oma koiransa. Vietä siis aikaa koirasi kanssa myös muualla kuin toko-kentällä, opettele tuntemaan mistä se pitää ja mistä ei, mikä sitä palkitsee ja minkä se kokee rangaistuksena. Monet koirat ovat hyvinkin herkkiä, kunnioita sitä! Treenaa sellaisissa porukoissa missä viihdyt ja missä käytettävät menetelmät ovat muutenkin kuin "mutuna" perusteltuja. Kuuntele avoimin mielin muilta saamiasi nevoja, mutta suodata niistä itsellesi vain se osa, jonka koet sopivan juuri sinun koirallesi.

Usein kuulee sanottavan, että koira koulutetaan alkuun positiivisesti palkitsemalla ja sitten siirrytään pakotteisiin kun koira jo osaa, jotta siitä saadaa puristettua paras suoritus ulos. Tällainen on koiran kannalta äärimmäisen epäreilua. Jos meillä on jotain mitä koira haluaa ja olemme opettaneet sille, että tarjoamalla ja yhdessä tekemällä se myös haluamansa asian saavuttaa, niin pakotteilla vaatimiseen ei ole mitään syytä. Koira tekee aina sitä minkä kokee itselleen kannattavaksi. Taitava kouluttaja saa KOULUTETTUA koiran myös pitkäkestoiseen ja innokkaaseen suoritukseen ilman pakotteita, kuitenkin säilyttäen samalla ystävyyden ja luottamuksen koiransa kanssa.

Lopuksi pari vinkkiä vielä.

Vältä nopeita käännöksiä ja nykäisyjä, kun palkkaat koiraa lelulla. Vauhtiluoksetuloa harjoitellessa koira voi saada palkaksi napata lelun ohjaajan kädestä ilman, että vauhti tai suunta nopeasti muuttuu. Kun koira palaa lelun kanssa ohjaajan luo, se saa palkaksi toisen lelun tai repimisleikkiä ohjaajan kanssa.

Seuraamisen harjoitteleminen voidaan aloittaa paikallaan! Kaikki koirat osannevat kävellä, joten pilkotaan liike vielä pienemmäksi ja harjoitellaan ensin keskittymiskykyä ja itsehillintää - liikkumatta mihinkään. Muista harjoitella myös oikealla puolella seuraamista, jotta lihaksisto pysyy tasapainossa.


Tekstin lähde: Tokoa bernin kanssa, Krista Karhu, Sennen koira 1/2014, s. 66-68